4 Vuodenaikaa - Erikoislounas

Saman ruuan voi tehdä aika eri tavalla. Näissä molemmissa on kala tartar, kalalaadut vähän vaihtelevat ja kastike on erilainen. Molemmat omalla tavallaan loistavia.

Neljässä Vuodenajassa Yoni tuli tuossa viime kerralla esittelemään erikoislounaiden kutsua ja kysyi olenko kuullut asiasta. Myönsin olleeni, mutta kutsua ei koskaan ollut kuulunut. Otti sähköpostiosoitteen ylös ja lupasi, että kutsuja rupeaa tippumaan.

Tässä kuussa olisi ollut kyyhkyä kahdella tavalla, sinne en ikävä kyllä tainnut vielä ehtiä mukaan. Raporttia kuitenkin seuraa jahka todistamme tämän ranskalaisen old school safkan spektaakkelin Tampereen hienossa kulttuurimaisemassa!

Yours Truly
Very Important People Dr J

Calvados-kaneliomena Creme Brülee

Aineksia:
3,3dl kermaa
1,5dl maitoo (punaista of course)
1 vaniljatanko tai vaniljasokerii
3 munankeltuaista
0,5dl sokerii
Demerara AKA ruokosokerii päällyseen.

1. Kermat ja maidot kattilaan ja halkaistuna vaniljatanko sekaan, tai niinku me köyhät, laitetaan sitä vaniljasokerii sinne.
2. Kiehauta kermamaito-seos ja anna maustua.
3. Yhdistä munankeltuaiset ja sokeri vatkaamalla ja yhdistä kermamaitoon.
4. Anna massan tekeytyy pari tuntii viileässä tai sit vaikka seuravaan päivään jos et ole kiirees.
5. Siivilöi massa ja kaada annosvuokiin omenoiden päälle.
6. 90-120 asteisessa uunissa vesihauteessa semmoset 40min tai kunnes on tarpeeks hyytynyt.
7. Viimeistele ripottelemalla ruokosokeria pinnalla ja paahda ruokosokeri rapeeks kaasupolttimella tai uunin grillivastuksella.

Annosvuokan pohjalle tulevia omenoita varten tarvitset calvadosta, voita, kanelia.
Karamellisoi pilkottuja omenia pannulla ja viimeistele tarjoamalla kuumalle pannulle vähän calvadosta, mausta kanelilla. Laita annosvuokien pohjalle tasainen kerros omenasilppua.

Oli muuten hyvää, keksin tän enemmän tai vähemmän Neljässä Vuodenajassa, kun siellä tarjoiltiin epäilyttävästi samantyylistä herkkua. Kiitos Riku & Yoni jne.

Yours Truly
Copycat Dr J

Le Muikku

Muikkuja pitää syödä kerran kesässä ainakin. No mä söin, Les 4 Saisons. Oli hyvää ja perinteitä kunnioittavaa. Perunamuusia ja voisulaa oli seuralaisena. Syntistä.

Yours Truly
Dr J

Lounaat ja Kaakot

Täytetty tomaatti, naudan sisäpaisti ja viipaleperunat, punaviinikastike. Ihan hyvä lounas. Herrasmiehen tuoksumaailmassa on alettu koostaa juttuja hyvistä lounaspaikoista, uskoisin, että siellä oltaisiin samaa mieltä Neljän Vuodenajan hinta-laatu suhteesta, erinomainen.
Kys. annos 9.40e, sisältää salaatin.

Huomenna lähden Poriin harrastamaan, tulen takaisin varmaankin sunnuntaina. Tulee varmaan hieno reissu, en ole käynyt Porissa varmaan ikinä, tai ehkä lapsena.

Veljeni lupasi muuten kirjoittaa lyhyen esittelyn eräästä ruuasta jota söi liikematkallaan tuolla jossain lämpimässä ja merellisessä hetki sitten, mutta se julkaistaan sitten kun hän ehtii kiireiltään sen kirjoittaa, huolimatta globaalista tilanteesta, business is still booming.

Yours Truly
Dr J ja vapaapäivät

99 lasissa ja pihvi

Eikä ees mikään peruspihvi, vaan kaupungin ehkä tehokkaimmin hinnoilteltu ja aivan loistava pihvi! 14,50 joka päivä Kauppahallista, you know where. Neljä Vuodenaikaa. Naudan ulkofilee päällä Cafe de paris maustevoi ja seurana lohkoperunat. Lähentelee mun mielestä aika tehokkaasti täydellistä lounasta hintaan nähden. Noh... Meni taas vähän hehkutteluks, mutta ehkä sallin sen itselleni.
Tää "talon päärynäpiirakka" ei ikävä kyllä ollut sen 4,50e arvoista, kerran maistoin ihan vaan kokemuksen takia. Ihan hyvää, mut jotain jäi vähän puuttuu.

Tää oli muuten 99 teksti tähänkin blogiin. Mua hämmentää, että tiettävästi jotkut on lukeneet jopa nää kaikki. Koetetaan pitää tasottomuutta yllä jatkossakin.

ps. Tänään The Client Klubilla. Tulkaa katsoo. Mä ainakin meen.
Mjaa, tuolla olikin joku luonnos välissä joka vääristi tulosta, seuraava on vasta sadas teksti...

Yours Truly
Dr J

Tarte Tatin

Tarte Tatin on kohtuu klassikko. Kauppalehti Optiossakin sen vissiin tietävät. Resepti alunperin tehty siis semi-avuttomille pankkiireille. Tein tän jo jonkun aikaa sitten.

Ainekset:
4 kiinteää omenaa (Mä käytin Granny Smithiä)
100g voita
1dl sokeria (Mä käytin hienompaa siro-sokeria)
4 levyy valmista voitaikinaa (mulla oli lehtitaikinaa)

Ai niin meinasi unohtua! Tietty kuorit eka ne omenat, ennen ku alat lohkoa niitä.

1. Voitele uuninkestävä pannu voilla ja heitä sokerit pohjalle
2. Leikkaa omenat lohkoiksi ja lado ne uuninkestävään pannuun leikkauspinta ylöspäin
3. Laita taikinoista kaulittu yhtenäinen kansi omenoiden päälle ja taittele reunat pannun sisään, pohjaan kiinni.
4. Pistä pannu lämmölle ja karamellisoi sokeri kivan ruskeeks, sillain että se kuplii taikinalevyn reunan alta.
5. Laita pannu 200 asteiseen uuniin ja anna olla siellä joku 14min
6. Kumoo piirakka kuumana lautaselle/vuokaan/tms.

Tarjoile jätskin kanssa tai jos oot kova kundi (tai pankkiri tai juristi tai it-miljonääri), niin calvadoksella maustetun kermavaahdon.

Ois tossa omenoita taas, vois tehdä uuden. Hioa vähän viimekerrasta tota taikinan reunan karamellisoimista etenkin.

Kävin tänään peräkonttikirppiksellä, sinne oli kyllä kaivettu jostain kryptistaan kaikkein huonokuntoisimmatkin eläkeläiset laahustamaan ja kaikki kaupungin yh:t olivat saleen lähteneet maailman isoimpien lastenvaunujensa kanssa liikkeelle, ettei vahingossakaan jo valmiiksi ahtailla käytävillä sopisi kulkemaan. Ei ollut mitään kiinnostavaa, ne harvat keittokirjatkin mitä näin, olivat lähinnä sarjassaan 200 Hyvää Nakkikastiketta.

Tohon torttuun palaten vielä, en oo ihan saletti, että onko toi lehtitaikina tohon ihan parasta. Toimii ja on hyvää, mutta oiskohan se voitaikina vielä parempaa? No... Käytän nyt, mitä pakkasesta löytyy, ens kerralla sitten taas voi funtsii.

Yours Truly
Fransmanni Dr J

Ystäväni Vasikka

Toi vasikanleike kutsuu matkalle tuntemattomaan. Söin tätä sillon kun tarjoilija kehui mua. Tänään ei paljon kehuttu, vaikka tuoksui Allure Sport Homme, mutta palvelikin kokki.

Kyllä te tiedätte missä mä lounastan kuntosalin jälkeen. Kauppahallissa siel nurkassa kala ja lihatiskin välissä. Tulkaa joskus messiin.

Nyt alkaa sit pääsiäisviikonloppu. Kattoo jos vaikka launtaina duunais jotain siistiä safkaa, tai no ainakin sunnuntaina.

Yours Truly
Dr J & Fresita

Neljä vuoden aikaa revisited part 3

Lohta, tomaattifenkolikastiketta ja perunapinaattisosetta +alkusalaatti+patonkislaissi. 9,40!
Pitäisi olla hullu kieltäytyäkseen tosta. Neljä vuoden aikaa vieläpä loistaa mun mielestä nimenomaan kalaruuissa. Oon syönyt kaks lihavaihtoehtoo ja kaks kalavaihtoehtoo ja ehdottomasti nää kala-annokset ja niiden kastikkeet on vetänyt homman ihan överille tasolle lounaspaikaksi.

Neljästä kerrasta pystyy mun mielestä vetää kuitenkin jo päätelmän, että paikka on tasokas kerrasta toiseen. Kyl mä tääl varmaan vielä lounastelen, mut tää homma alkaa olla nyt paketissa siltä osin, et pystyn tosiaan antaa omat erittäin vahvat suositukseni tonne suuntaan.

Erityisbonarit siitä, että kun syöt tota kalaa niin voit katsella kalatiskille josta se on haettu.

Mitäpä tästä enää jauhaa.

ps. Koetan aloittaa taas pientä elämäntaparemonttia, mutta eiköhän se jää tälläkin kertaa lähinnä yrityksen tasolle. Seuraavalla kerralla taas lisää mun tekemiä juttuja, on taas ruuanlaittaminen ollut vähän paitsiossa!

Yours Truly
Dr J

4 Vuoden aikaa Revisited Part 2

Mulla on vielä yhdestä käynnistä kuvat purkamatta, mut alan hiljalleen olla vakuuttunut, että Neljä Vuodenaikaa on todellakin Tampereen tasokkain lounasmesta. Se fiilis ja palvelu on vaan jotain siistiä ja päivittäin vaihtuvat menut pitää mielenkiinnon yllä. 9,40 ei myöskään ole siitä ns. peruslounaasta mikään paha hinta.

Tää on neljästä syömästäni lounaasta ehkä heikoin, mut silti aika vahva. Edellinen aurajuustohärkä kärsi vähän rumasta ulkonäöstä, tällä ei ollut sellaisia ongelmia, mut jauhelihapihvi on aina jauhelihapihvi, vaikka sen tekis kuinka hyvin.

Annoksena siis jauhelihapihvi, lohkopaistinperunoita ja sienikastiketta. Sienikastike oli etenkin erinomaista. Vatsa tuli myös huolella täyteen.

ps.
Tiedostan, et on hemmetin tylsää lukee läppää samasta ravintolasta uudestaan ja uudestaan, mut jossain mun on herkulliset lounaani syötävä. Annan teille tehtävän, menkää ite syömään joskus lounaanne tänne sen normivaihtoehtonne sijaan, sanokaa miellyttävälle omistajalle/tarjoilijalle terveisiä Garcon de Cuisinen sälliltä. (Jos vaik saisin sovittuu jonkun Ad-diilin jota kautta pääsisin käsiks erikoispalveluun ja entistä halvempiin safkoihin)

Yours Truly
Dr J

Créme Brûlee

Créme Brûlee... Aina muodissa kuten Gin tonic, mustat vaatteet ja käteinen raha. Näin lukee muistaakseni Chez Dominiquen sivuilla ja Hansin & Parviaisen Vesan kirjassa PS. Tästä on monia ohjeita, semmoisia jotka käyttää vesihaudetta ja sellaisia jotka ei. Vesan & Hanssin ohje ei käytä, joten matalan astian käyttäminen on suositeltavaa, koska muuten tää ei hyydy ikinä.

Aineksia:
3,3dl kermaa
1,5dl maitoo (punaista of course)
1 vaniljatanko tai vaniljasokerii
3 munankeltuaista
0,5dl sokerii
Demerara AKA ruokosokerii päällyseen.

1. Kermat ja maidot kattilaan ja halkaistuna vaniljatanko megeen, tai niinku me köyhät, laitetaan sitä vaniljasokerii sinne.
2. Kiehauta kermamaito-seos ja anna maustua.
3. Yhdistä munankeltuaiset ja sokeri vatkaamalla ja yhdistä kermamaitoon.
4. Anna massan tekeytyy pari tuntii viileässä tai sit vaikka seuravaan päivään jos et oo kiirees. Eli tää on kätevä kun voit valmistella jo edellisenä päivänä ainekset.
5. Siivilöi massa ja kaada annosvuokiin tms. Ite kaadoin teeman pikkulautasille.
6. 90 asteisessa uunissa semmoset 40min, kunnes on tarpeeks on hyytynyt.
7. Viimeistele ripottelemalla ruokosokeria pinnalla ja paahda ruokosokeri rapeeks kaasupolttimella tai uunin grillivastuksella.

Sit vaan tarjoilet aika heti, ettei pinta mee löysäks taas. Ite söin tommosten mustikoiden kanssa.

Joo ja söin yksin ton koko setin, koska koemaistaja ei ollut syöntikunnossa enää. Piti olla pääruoka ja jälkkäri, mut ei sit ollut syystä X.

ps. Jos joku haluu ostaa keittiöpojan Ipodin niin se on myynnissä niin pitkään ennen ku se tajuu, et se on tääl.

Yours Truly
Kenraali Custard

Neljä Vuoden aikaa Revisited part 1

Ok. Kuvissa näkyvä kokonaisuus 9,40. Salaatti näyttää aika basic-kamalta ja tokihan se sitä onkin, mutta siinä päällä kiiltelevä kastike on yksinkertaisuudessaan mainiota tavaraa. Mielelläänhän tuota syö pääherkkua odotellessa. Tarjoilu oli tällä kertaa vähän hektisempää kuin viimeksi, mutta olin liikkeelläkin vilkkaampaan aikaan. En mä missään nimessä sitä silti huonoksi väitä, ystävällisiä oltiin edelleenkin! Jäin itseasiassa kuten mainitsin, kiinni tosta ruokien kuvaamisesta ja sain kehotuksen kirjoittaa totuudenmukaisesti, käsittääkseni tarjoilija on myös ravintoloitsija.
Pääruoka, aurajuustohärkää ja olisiko ollut pilaf-riisiä? Vähän tätä tarkoitin tuossa haasteessani riisiruokien näyttävyydestä ja houkuttelevuudesta. Olin suoraan sanottuna hiukan ennakkoon pettynyt, kun sain annoksen eteeni, se ei oikein houkuttanut mua. Maistettuani piti tietysti vetää häpeälliset ennakkoluuloni takaisin, maussa ei todellakaan ollut mitään valittamista. Tietysti jos ei tykkäis aurojuustosta, niin saattaisi olla, mutta itselleni toimi ainakin tässä annoksessa todella hyvin.

9,40e on millä tahansa standardilla tästäkin annoksesta varsin käypä hinta, jopa edullinen. Jos pitäisi edelliseen lohiannokseen verrata, niin se voitti kyllä kokonaisuutena, mutta härkäpadan ja paistetun lohen vertaaminen ei varmaankaan loppupeleissä ole mitenkään kovin reilua.

Paikkahan oli tietysti Kauppahallin Neljä Vuodenaikaa.

Yours Truly
Kroonisesta ajanpuutteesta kärsivä Dr J

4 Vuoden aikaa ja ystävällinen ranskalainen

Myönnän, että kusetin O:ta tänään aamul ku sanoin, ettei pysty venyy ranskalaiseen.. Venyin kuitenkin, joskus nää päätökset pitää tehdä sydämellä eikä kiireellä tai lompakolla. Tein päätöksen tasan sillä hetkellä kun jalkani koskettivat hämeenkatua noustessani bussista.

Kävin tänään tutustumassa erään nuorten aikuisten laifstyle-ilmaisjakelulehdenkin lukijaäänestyksessä pärjänneeseen ravintolaan 4 Vuodenaikaa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että hintaansa nähden puhutaan kyllä överi-hyvästä ravintolasta. Päivän menu vaihtelee ja vakiona on mm. etanoita, ranskalaista kalakeittoa, pihviä yms.

Tarjoilija oli ystävällinen ranskalainen, näky johon ei ole päässyt tottumaan. Ruokailuseurana 13.00 aikoihin oli vain pari tyyppiä, arvoistani liikemies seuraa. Ruuat saa tosin myös messiin, jos on hoppu tai ei sovi istumaan.
Mun annos oli paistettua lohta, perunapinaatti-vuokaa ja rapukastiketta, joista etenkin viimeinen oli niin täydellistä, että hinta 9,40 maksoi itsensä elämyksenä takaisin helposti. Kalakeitto on kuulema myös kohtuu legendaarista, Alanya-Barin tummakutrinen omistajakin näkyi tänään siemailemassa kyseistä herkkua viereisessä pöydässä.

Ei pysty muuta kuin suosittelee!

Tänään oli ihan siisti päivä.

Yours Truly
Ravintola kriitikko J

Kuohuvaa ja hilloketta

Tää oli muistaakseni sitä Crémanttia, tää sijoittui mun makuun siihen keskelle. Halvin Cava oli yllätteän paras, tää pärjäsi ihan hyvin ja Pinot Noirista tehty Cava oli vähän turhan pitkällä jälkimaulla varustettu, mutta ihan juotava. Skumppalaseja olisi pitänyt myös olla vähän enemmän, hassusti liukuvärjätyt ja huonolaatuiset lasit menivät käyttöön heti alkuunsa ja itse jouduin tyytymään tämmöiseen nysälasiin, jonka sain 18-vuotis lahjaksi pikkolo-kokoisen kuoharin kanssa silloin aikoinaan. Vieraat jotka tulivat myöhemmin saivat nauttia kuplivansa viime jouluna veljeltäni saaduista viinilaseista. Meinasin kuolla häpeään. Kunnon etikettimoka.
Tässä mun oma Cremé Caramel mustasta muovikupista, vieraat saivat sentään keraamisista ja valkoisista Ikean kupeista. Ohjehan löytyy tuolta jo aiemmin kirjoitetuista, varioin tällä kertaa vain raastamalla luomusitruunasta kuorta maitoa maustamaan ja käytin järeämpää maitoa, eli täysmaitoa. Noista kupeista tuleekin mieleen oikeastaan yksi harvoista jutuista joita myönnän mokanneeni näihin juhliin... Lautasten määrä oli vähän liian pieni ja osa oli hieman ruokalajeille sopimattomia. Oli tarkoitus hankkia Skannon järkyttävän upeita kertakäyttölautasia, mutta heräsin hoitamaan sitä liian myöhään. Niitä ei myydä Tampereella ja saadakseni hustlattua niitä Helsinkiläisen ystäväni kautta, olisin tarvinnut ainakin vähintään neljä päivää aikaa.
Aprikoosichardonnayhilloke-vuohenjuusto toast

200g vuohenjuusto (semmonen pyramidin muotoinen loota on aika hyvä)
2dl aprikoosihilloke
20 viipaletta vaaleeta paahtoleipää
voita

1. Leikkaa leivistä reunat veke.
2. Voitele toiset puolet voilla (minä voitelin vain päältä)
3. Levitä aprikoosi hilloke toiselle puolelle ja murenna vuohenjuustoa sen päälle
4. laita voidellut kannet leipien päälle (kts. kuva)
5. Paista uunissa 225 asteessa joku 5min, yläosassa.
6. Voit vetää noi sitten neljään palaan ja tikuttaa + koristella, jos uskallat. Itsellä oli jotenkin höttöistä leipää niin ei pokka riittänyt moiseen pelleilyyn.

Hilloke:
250g kuivattuja aprikooseja
3dl makeaa vaaleaa jälkkäriviiniä, käytin ite Late Harvested Chardonnayta kun vaaleat portviinit oli kiven alla.
1/2 luomusitruunan kuori
3rkl sitruunamehuu
3dl hillosokerii

1. Slice and dice aprikoosit ja pistä viinin kanssa kulhoon maustuu 3-4h
2. Raasta kattilaan sitruunan keltainen kuoriosa, puristele sitruunan mehu messiin ja viiniaprikoosiseos perään.
3. Keittele miedoilla lämmöillä 20min tai kunnes aprikoosit on pehmeitä
4. Sekoita hillosokerit joukkoon ja keittele vielä noin 15min.
5. Hilloke saa jäädä snadisti jopa löysäks, koska jähmettyy vähän vielä jäähtyessä.

Näistä tuli aika hyviä ja tuli ihan mielenkiintoista kommenttia jatkoilla noista. Ohje on Glorian R&V:stä. Suomen ainoasta vakavasti otettavasta ruokajulkaisusta.

ps. Sain ihan kivoja keittiöaiheisia lahjoja ja pari kastiketta, toinen oli itse tehty ja toinen hankittu, mutta mystisen sattuman kautta aika samantyyliset! Tulisia kastikkeita, pitää kokeilla huolella, ettei mene överiks. Laitan kuvia noista välineistä vaikka sitten kun teen niillä jotain ja kastikkeista kanssa kunhan käytän niitä ruokiin.

Kutkuttelee vähän mieltä, että jos kermainen perunamuusi, kermainen velouté jonka maustaisi vähän tuollaisella ärjyllä kastikkeella ja vaaleaa kalaa. Sitten hapokasta viiniä tai kuplivaa leikkaamaan vähän tota kermaisuutta... Katsellaan.

Yours Truly
"Lasit tiskattu, seuraavaks lautaset"

Velouté Goes Aurora?

Tällä kertaa no fancy shit juoman kanssa, Strongbowta juotiin, kun ei huvittanut heti maanantaista arpoa tallisten makujen ja räjähtävien pullojen kanssa.
Ruokana tonnikalapasta. Kokkailin ekaa kertaa tuolla uudella pro-pannulla, oli kyllä hyvä ja tilavuus aika bueno isompiinkin mättöihin. Kala oli Pirkan yrttimarinoitua lohta ja jätti vähän toivomisen varaa, kohtuuttomasti ruotoja.

Ainekset:
pasta
jauhot+voi+kalaliemi to make velouté + tomaattipyree to make Aurora
Lohta
paprikaa
tomaattisalsa pakastepussi
mausteita

1. Laita pasta tulemaan
2. Tee velouté ja lisää sinne tomaattipyreetä niin käsissäsi on aurora (ja puristit lisää vielä vähän voita) Mausta makusi mukaan. Ite laitoin Nomu herb&tomato pesto-hitusia, spanish rubia ja provincial herbsei ja appelsiinipippuria.
3. Paista lohet ja heittele vihannekset, pakasteet ja tuoreet sekaan.
4. Kaada Aurora kattilastaan pannulle ja sekoittele hyväksi.
5. Laita pastat lautaselle ja lohet päälle. Syö vaikka kuivan siiderin tai hyvän lohelle sopivan valkkarin kanssa.

Ostin tänään asun juhliini ja lainasin kirjastosta herrasmiehen käsikirjan, tulen näyttämään ennen kevättä pankkiirilta, vaikka en todellakaan sellainen ole. Muutenkin ollut tänään ihan hauska päivä. Hakenut mm. skannerin. Voisi jakaa vähän tekijänoikeuksien alaista materiaalia täällä...

Nyt menee musta absintti ja sprite. Huomenna varmaan Veganissimoon maistelemaan lihattomia purilaisia, yritän napata kuvan huomaamatta näyttämättä juntilta ja vetää pienet arvostelut.

Yours Truly
"Aurora why can't I be with you"

Hämmentävä sisäänkäynti ja kuohuvat

Minua on hämmentänyt tämä Laukontorilla sijaitsevan ravintolan kälyisen tuntuinen sisäänkäynti, kuitenkin olen silmäillyt myös paikan ruokalistaa, joka on kaikkea muuta kuin kälyinen. Paikassa tarjoillaan alkuruokana mm. linnunmaksa moussea ja punasipulihilloketta. Paikka on kohtuullisen nuori, 2005 perustettu. Sai myös samana vuonna "Vuoden Tulokas" kunniamaininnan, ei vaikuta enää yhtään kälyiseltä. Ranskalaista meininkiä muutenkin menussa ja viineissä, kuulostaa suorastaan aika himottavalta.

Pitänee joskus käydä testaamassa itse, eikä luottaa pelkästään kirjoitettuihin artikkeleihin. Kovasta tasosta kielii ehkä myös se, että ravintola on auki vain rajattuina iltoina viikossa 17-23, ei mitään lounaspelleilyjä siis. Jännittävää millaisia ilmeisiä "helmiä" kaupungin keskustan varjosta löytyy. Tulee tästä mieleen itseasiassa Coussicas joka on vielä paremmassa piilossa, mutta silti duunannut kuulema loistavaa ruokaa jo 35-vuotta. Laitan teille vakoilutiedot siitäkin kunhan joskus taas tulee kuljettua niin syrjässä. En tosin tiedä ketä nämäkin hyödyttää? Mut aina voin tietty omaksi ilokseni spekuloida ja ehkä te rikkaat hedonistit saatatte tehdä uusia löytöjä.

Tässä on juhlien kolmikko. Ne huutavat nimeäni kaapissa. "Tule korkkaamaan meidät ja sammuta janosi", paitsi toi Crémant huutaa "Kylve minussa! Kylve!" Jos nuo osoittautuvat ihan huonoiksi niin teen varmaan harakirin häpeästä, shampanjasapelillani joka kuuluu juhla-asuuni: Violetti tupakkatakki, fetsi ja shampanjasapeli vyöllä, jalassa kiiltonahkaiset tanssikengät.

Ei paljoa kommentoitavaa viikonlopun syömisistä... Perjantain blogasin jo, launtaina syötiin purkkikastiketta ja riisiä. Tänään riivittiin jotain pizzoja kasaan. Ei mitenkään kovin inspiroivaa syötävää. Ainut mitä oikeasti valmistin oli parin munan munakas, jota maustelin yrteillä ja appelsiinipippurilla, mutta munakkaat on rumia ja niitä osaatte tehdä ilman minuakin. Vaikka aamiaispesiaalin voisin kyllä heittää joskus kasaan.

Luin tänään kirpparikierroksella Gloriasta ajatuksen, että ei kannata rakentaa odotuksia muiden kokemusten varaan, vaan tehdä itse. Joten ei oikeasti kannata uskoa jos hehkuttelen täällä jotain, vaan kokeilla myös itse. Jos kokeilette niin kertokaa ihmeessä miten kävi.

Ostin myös perjantaina kauluspaidan. Se maksoi 85e. Onneksi oli -50% alessa. Istuu kyllä hyvin, ei siinä mitään, pitää varoa etten sotke siihen aprikoosia tehdessäni viime hetken valmisteluja juhliin. Löysin myös laatikoiden kätköistä Cartierin Roadster tuoksusamplerin, ainakin 5ml vielä jäljellä. Sopii niille päiville kun pitää tuoksua vanhalta mieheltä (eli kaikkiin päiviin ensi viikon jälkeen)...

Yours Truly
-"Kuulen ääniä jääkaapista"

Suprême Sauce ja pakastekala

Tein tänään kermaista kastiketta kala-velouté pohjasta, kai tuota voisi Suprême kastikkeeksikin kutsua, maustoin sitä Spanish nomulla, appelsiinipippurilla ja valkosipulilla. Tuli ihan hyvä kastike, near perfect, mutta koostumus olisi saanut olla ehkä vähän juoksevampi. Eli pitää olla tarkempi ensi kerralla. Tuo kala on joku uunisei jossa on juustoa sisällä, pakaste-altaasta, ei mikään gourmet-herkku... En vaan jaksanut panostaa yhtään. Muusin tein sentään alusta loppuun itse, ostelin tänään vähän uusia välineitä keittiöön, jykevää teräs välineistöä lähinnä, mm. perunasurvimen.

Tuossa kastikekannu joka lähti keittiötarvike kierroksella mukaan heräteostoksena halvan hintansa takia. En jaksa kirjoitella mitään reseptejä tällä kertaa, koska tuo kastikkeen väsääminen käy edellisistä kirjoituksista ilmi ja kaikki nyt osaavat muusin tehdä ja ostaa tuollaista epäilyttävää pakastekalaa.

Mut nyt juon tota hyvää kaakaota ja mietin vielä sitä juhlamenun viimeistä komponenttia, se on ihan kielen päällä...

Yours Truly
Väsynyt Saucier

Millainen ihminen ei syö kalaa?

Olen pohtinut kohta viikon syntymäpäivämenuni viimeistä suolaista suupalaa/ruokalajia.
Haluan kiittää ystäviäni siitä, että he tekevät siitä niin paljon helpompaa olemalla syömättä lihaa tai kalaa.

Se on kuitenkin aivan huulilla, keksin sen huomenna aamulla. Pientä ajatustyötä ja mielikuvitusta.
Kerron sen iltapäivällä. Blogaan huomenna myös uudesta kohtuu pro-paistinpannustani, kaupanpäällisiksi saamastani Nomu-purkista ja muista uusista astioistani.

Nyt menen kuitenkin nukkumaan ja näen painajaisia siitä, ettei se ruokalaji ole savupororulla, lohirulla tai juuri mikään muukaan lihaisa rulla... eikä se ole myöskään kylmäsavulohella täytetty briossi!

No joo... Semmoista. Tuli vähän humoristista kommenttia tuosta kastikkeen kutsumisesta Veloutéksi, mutta en minä sitä ole keksinyt. Taidanpa tuosta innostuneena elvistellä täällä joku päivä Larousse Gastronomiquesta lukemillani jutuilla koko tuosta kastikejärjestelmästä. No ei vaan, mutta pitäisi varmaan lukea joku hyvä kirja kastikkeiden valmistuksesta, ovathan nuo "kastikkeet" aika yksinkertaisia, mutta niistä syntyy sitten jotain suurempaa.
Esim.
Kana-Velouté jota keitetään kasaan Cremé Fraichen tai kerman kanssa ja vedetään hienon sihdin läpi onkin äkkiä Suprême Sauce... No joo, pitäisi varmaan hankkia kirja nimeltä Sauce bible ja viisastua, 420 kastiketta ja 3 uskontoa, kaikki se mikä teki Ranskasta parhaan aikoinaan.

Yours Truly
Nousukas

Mokailua ja äyriäisiä.

Mokasin. Nöyrryn taas sen tosiasian edessä, että olen onneton kokki ja olen antanut taidoistani snobailemalla ja sanastolla elvistelemällä suuremman kuvan kuin mikä vastaa todellisuutta. Tänään ruokani tekstuuri meni pilalle laiskuuteni takia. Ajattelin kaupassa vielä, että miten valmistaisin aterian, kotiin tultuani laiskana jätin yhden vaiheen välistä pois ja se tuntui, kastike oli olemattoman löysää. Maut olivat tietysti kohdallaan, käytin tähän uutta appelsiini-pippuriani ja Nomun Spanish Rubia. Kerron teille tässä, kuinka minun piti tehdä ruoka alkuperäisen ajatukseni mukaa, jotta te voitte onnistua täydellisesti ja välttyä tältä häpeältä. Samalla saan hienon tilaisuuden esitellä yhden suur-kastikkeista, veloutén.

Ainekset:
jauhoja
voita
kalaliemikuutio
vihreä paprika
katkarapuja
mausteita

Valmistele katkaravut laittamalla ne puolikkaan greipin mehun, mausteiden ja pienen oliiviöljymäärän kanssa marinoitumaan kulhoon.

1. Aloita ruuanvalmistus laittamalla kastikepannuun (tms.) voita ja odota kunnes se sulaa.
2. Sekoita sulaneen voin sekaan saman verran jauhoja. Esim. 50g voita, 50g jauhoja. Tästä muodostuu roux, eli suuruste. Anna suurusteen saada aivan pikkuisen väriä pannulla
3. Lisää sen jälkeen vähäinen määrä huoneenlämpöistä kalalientä hitaasti ja hyvin sekoittaen
4. Kun olet sekoittanut sen tasaiseksi kastikkeeksi, lisää huoneenlämpöistä tai vähän lämmitettyä kermaa huolella sekoittaen.
5. Olet valmistanut Veloutén, anna sen nyt olla... Tarkasti ottaen velouteen ei tule kermaa, eli olet valmistanut veloutén jo kalaliemivaiheen jälkeen, mutta kuitenkin!

1. Paista marinoidut ravut pannulla ja lisää suikaloitu paprika.
2. Yhdistä Velouté pannulle ja tsekkaile maku ja lisää tarvittaessa mausteita.

Samalla olet tietysti keittänyt pastan valmiiksi. Laita lautaselle ja nauti. Lupaan, että tulee olemaan hyvä ateria jos teet kaiken oikein. Ei tällä kertaa kovin koherentit ohjeet, mutta tyrmistys omasta typeryydestäni on nyt liian suuri.

Ostin tällaista vähän vanhempaa siideriä alkosta kun olin lounastauolla fiilistelemässä kalusteita ja viinapulloja. Ei ollut hyvä ostos, ei mikään herrasmiehen juoma. Maistui tunkkaiselta ja hyvästä viilennyksestä ja rauhallisesta käsittelystä huolimatta poksahti pöydälle. Ei ollut kyllä kallis, ei ihmekkään, että oli poistuvien tuotteiden valikoimassa.
Ostin myös Late Harvested Chardonnayta, jälkkäriviiniä jota tulen käyttämään synttäreilläni yhteen menussa olevaan ruokaan ja loput varmaan juon jonkun jälkkärin kanssa. Synttärimenu on muuten yhtä ruokaa vaille valmis. Julkaisen sen piakkoin.

Yours Truly
Kuolo ennen häpeää

Kaakaota ja antipatiaa

Ensinnäkin haluan sanoa, etten kuulu siihen aikuisten ihmisten ryhmään, joka jollain perverssillä tavalla kokee muumit viehättävänä kuvastona vaikkapa mukeihinsa. Tämä muki on kaapissani ainoa laatuaan ja sain sen lahjaksi aikoinaan, kun olin töissä kouluavustajana. Kouluavustajana on hyvät mahdollisuudet netota jopa yhtä paljon lahjoja kuin opettajana keväisin ja jouluisin, etenkin jos on mukava.

Väsäsin iltani ratoksi kaakaota Nomun tummasta suklaarouheesta. Todella syntistä, runsasta suklaarouhetta jota sulatellaan kuumaan maitoon, vähän toista kuin se Oboy:n jauhe. Tämä oli Stockalla hyvässä alennuksessa vielä tänäänkin, oli myös Nomun jauhetta jos tämä on jollekulle liian extremeä. Ostin viime perjantaina ja yllätin ystäväni suklaakakulla ja kaakaolla.
Kunhan tuo Nomu loppuu, niin voisin ostaa Lidl:stä, josta yllättäen saa aika hyviä tummia suklaita, jonkun levyn ja raapaista sen silpuksi ja katsella millaista kaakaota siitä tulisi.

Kaakaolla on oikeastaan aika lohduttava vaikutus kaiken tämän arkipäivän kiireen keskellä, tai ehkä se on vain se lämmin maito. Annan teille kaikille tehtävän, tehkää itsellenne iso kuppi kaakaota kunnon suklaasta ja kuunnelkaa hyvää musiikkia. Muistakaa lämmittää maito tarpeeksi kuumaksi, että suklaa sulaa kunnolla.

ps.
Paistoin munan kahdella erillisellä lautasella ja siitä tuli hyvä, mutta kävin liian ylpeäksi asettelun aikana ja puhkaisin keltuaisen, täydellinen ulkomuoto jäi saavuttamatta, eli ei kuvia vieläkään. Pitää olla seuraavan kerran nöyrä loppuun asti. Olen syönyt siis tänään 3 paistettua munaa, se on vähän liikaa. Harjoitukset jatkuvat parempana aikana.

Ostin myös kastikkeisiin vaadittavia aineksia, eli kastikesulkeiset ovat jo ovella. Ensiksi pari pientä satsia harjoittelua ja jos tulee hyviä, voisin tehdä pakkaseen Antonin Carêmen luokittelun mukaisia "suur-kastikkeita" valmiiksi pohjiksi, koska tunnetustihan kaikki kunnolliset kastikkeet pohjautuvat 4 suur-kastikkeeseen (Escoffier lisäsi myöhemmin 3 lisää).

Créme Caramel

Créme Caramel, ilmeisesti ranskalaista alkuperää, pohjautuu Créme brûléehen käsittääkseni, koska muuta eroa ei juurikaan ole kuin päällä olevan karamellikerroksen koostumus, joka jälkimmäisessä kova ja Caramellissa pehmeä. Tein näitä muffinsivuokaan koska minulla ei ole sopivan kokoista isoa ja pyöreää vuokaa yhden ison tekemiseen. Nämä pienet sopivat oikeastaan hyvin jos haluat tarjota niitä vaikka juhlissa. Reseptilläni, joka on mukailtu lähinnä Nicolas Thieulonin Köyhille Ritareille kirjoittamasta reseptistä, tuli 9 pientä herkkua.

200g sokeria
4 munaa, mitä tuoreempia sitä parempi!
5dl maitoa
½tl sitruunamehua
2rkl vettä
½-1tl vaniliinisokeria

1. Laita vesi ja sitruunamehu kattilaan ja päälle 100g sokeria (on muuten n. 1,2dl). Karamellisoi sokeri kaikessa rauhassa ja tarkkaile, ettei pala kiinni. Aluksi se sulaa sellaiseksi valkoiseksi liemeksi, mutta alkaa muuttua vähän sakeammaksi ja ruskistuu. Älä anna mennä liian tummaksi.
2. Kaada/jaa karamelli uunivuuan pohjalle. Ole nopea, jähmettyy aika äkkiä, mutta jos hidastelet liikaa, niin ongelma ratkeaa lämmittelemällä kattilaa uudelleen.
3. Riko munat kulhoon ja loput n. 100g sokeria sekaan. Riko munien rakenne vatkailemalla rennosti.
4. Lämmitä maitoa ja lisää sinne vaniljasokeri.
5. Lisää lämmin maito munaseokseen ja vatkaile lisää.
6. Kaada siivilän läpi vuokaan karamelliseoksen päälle.
7. Laita vuokasi vesihauteeseen isompaan vuokaan, esimerkiksi siihen syvempään uunipeltiin. Laita vesihauteeseen valmiiksi kuumaa vettä, itse laitoin melkein kiehuvaa.
8. Uuni 170 astetta ja kypsyttelet siellä tunnin vesihauteessa.
9. Ota pois ja varo. Potentiaalisesti vaarallista touhua kun on kuumaa vettä aika paljon pellillä.
10. Anna jäähtyä pöydällä hetki ja sen jälkeen jäähdyttele jääkaapissa vaikka 8h.

Tarjoile vaikkapa tuoreiden marjojen ja kermavaahdon kera. Vedä ensin veitsellä vanukas irti vuuan reunoista ja kippaa sitten lautaselle. Tomusokeria voi myös ripotella päälle siivilästä, tulee ihan fantsun näköinen.

Nyt kun itse mietin, miten tästä olisi saanut vielä parempaa, niin nousee mieleeni muutamia seikkoja.
-Vaniljatankoa käyttämällä vaniljanmaku olisi aidompi. Koska en kuitenkaan varsinaisesti ole tankomiehiä, niin ensi kertaa varten hankin makeassa pakkauksessa olevaa Nomun vaniljauutetta.
-Sitruunamehun sijasta voisi käyttää luomusitruunan kuoresta raastettua hilsettä.
- Valkoisen sokerin sijaan voisi ehkä käyttää reilun kaupan ruokosokeria.
- Maidon korvaaminen kokonaan tai osittain kermalla

Koemaistajani ei välittänyt juurikaan karamellikerroksesta vanukkaan päällä, joten ilmankin voi todennäköisesti tämän herkun valmistaa jos siltä tuntuu, mutta sitten se on jotain muuta kuin Créme Caramel.

Palaan asiaan, jahka jatkan tutkimuksiani.

ps. Tämä on hyvä jälkiruoka myös ystäväpariskunta illallisille ja lounailla koska voit valmistaa tätä rutkasti jääkaappiin edellisenä päivänä! Huhujen mukaan tämä seikka johti Créme Caramellin yleistymiseen jälkiruokana hyvin useissa eurooppalaisissa ravintoloissa.

Yours Truly
Pierre