No keitossa oli haettu tietysti capuccino-lookkia. Savulohipaloja löytyi kupin pohjalta, keitto itsessään mausteista hernekeittoa. Herkullista. Tarjosivat tämän kanssa rieslingiä, hyvin toimi. Vaahto taisi olla vain maitovaahtoa, ainakaan se ei maistunut mielestäni miltään erikoiselta, joten listalla lukenut "cappuccino-foam", ehkä vähän hämäsi, vaikkakin ymmärsin pointin annoksen näkemisen jälkeen.Teen vähän omanlaista versiota tästä parhaillaan tuolla keittiön puolella, tai lähinnä tästä inspiroitunutta, samaa ei ole juurikaan muuta kuin savukala ja herneet.
Pääruuan sienirisotto ja entrecote olivat ehkä aterian yllätyksettömimmät annokset, mutta toisaalta kaikki tässä annoksessa kieli ammattitaidosta. Risotto oli juuri oikeanlaista ja välikyljys niin pehmee, ettei hampaita paljon tarvinnut käyttää. Tämän kanssa oli tietysti punaviiniä.Pääruokaa syödessä aloin hiljalleen vaipua omaan sisäuniversumiini ja kun jälkiruoka saapui makean italialaisen kuohuviinin kanssa, unohdin kaivaa kameran esiin, ennenkuin se oli jo hävinnyt lautaselta. Siinä oli kuitenkin mansikoita ja juustoa ja sellaisia, maistui aikalailla samalta kuin mun jokusen aikaa sitten tekemä mansikkajogurttipiirakka, mutta hyväähän se tietysti oli!
Ribe ansaitsee hyvän palvelunsa ja hyvin valmistetun ruokansa puolesta Garconin vahvan suosituksen. Hinta on Suomen tasoon tottuneelle helpotus:
4 ruokalajia ja viinit irtoavat alle 40e/hlö.
Reissu jätti jälkeensä vain halun, uudestaan, pian!
Nämä kokemukset ovat niitä, jotka vetävät Garconin hiljaiseksi, miettimään yksin viskin ääressä, mitä jää kun nauru ja ilonpito hiljenevät, kun lautaset ja lasit kannetaan pois?
Yours Truly
Dr J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti